https://multicultural-creative-literacy.weebly.com/
Kulttuurin kautta demokratiataitoja aikuisille maahan muuttaneille  

​
Turun Naiskeskus on monikulttuurisuustyötä tekevät yhteisö, joka on järjestänyt opintokerhoja, suomen kielen opetusta ja erilaisia taide- ja digityöpajoja Turun seudulla yli kahdenkymmennen vuoden ajan. Toiminnan kohderyhmää ovat etenkin maahanmuuttajanaiset, aiemmin maahanmuuttajanaiset, nykyään toiminta on avointa myös miehille. 


Kaikessa Naiskeskuksen toiminnassa korostuvat yhteisöllisyys, ilmiölähtöiset opetusmenetelmät ja omasta arjesta ja kokemuksista kumpuaviin oppimistarpeisiin vastaaminen. 


Turun Naiskeskuksen toiminnan kantavana ajatuksena on ihmisten hyvinvoinnin ja yhteenkuuluvuuden lisääminen. Tärkein keino tähän on ihmisten kohtaamisen, erityisesti eri kielisten ja eri kulttuureista lähtöisin olevien ihmisten kohtaamisen helpottaminen.


Koulutuksilla, materiaaleilla ja erilaisilla tapahtumilla pyritään mahdollistamaan kaikille ihmisille tasa-arvoiset edellytykset toimia nykyajassa.


Kulttuurikotoutymisessa monialaisen yhteistyön kautta tuotettavat koulutukset ovat sidoksissa ennen kaikkea aikuisten maahan muuttaneiden kielenoppimisen, ja sitä kautta laajemman kulttuurisen juurtumisen ja paikkasuhteen tukemisen ympärille. 


Turun Naiskeskuksen toiminnassa uniikki elementti on sen harjoittama tiivis yhteistyö julkisen kirjastolaitoksen kanssa. Naiskeskus toteuttaa osaltaan kirjaston maahan muuttaneille suunnattuja palveluita ja tapahtumatarjontaa. 


Kirjastot ovat omalla tahollaan samanaikaisesti aktiivisesti vahvistamassa rooliaan demokratian edistäjänä esimerkiksi kansinvälisessä yhteistyöverkostossa Democratic Library (Nordplus Adult), missä Suomesta Naiskeskuksen lisäksi ovat partnereita mukana Turun ja Kaarinan kaupunginkirjastot. 
Toimintaympäristö ja koulutuksen toteutusmuodot
    
Turun Naiskeskuksen toiminta pohjaa ilmiöoppimisen metodologiaan, joka on myös vuodesta 2016 alkaen nostettu keskeiseksi opetuksen järjestämisen tavaksi kansallisessa perusopetuksen opetussuunnitelmassa, jonka pohjalta paikalliset opetussuunitelmat laaditaan. Ilmiöoppiminen kytkeytyy laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin, jossa eri oppiaineiden kautta valotetaan samaa opiskelijoita kiinnostavaa ilmiötä. 



NAISKESKUKSEN LÄHTÖKOHTA KULTTUURI-INTEGRAATION TUKEMISESSA: 
UUDEN MAAN KULTTUURI NÄHTÄVÄ KOKONAISUUTENA


Hankkeen toiminnot on toteutettu hybridimuotoisena koulutuksena, ja joitakin metodeja on hyödynnetty myös esimerkiksi edistyneempien kulttuuriosallisuuteen keskittyvillä verkkokursseilla ja Ukrainan pakolaisten verkkokurssilla. 


Verkkopohjaisista työkaluista kursseilla on ollut apuna esimerkiksi tietovisatyökalut (Quizlet), käännöstyökalut (esim. Google Translate verkkosivustojen kääntämiseen), Facebook, Zoom ja kursseja varten rakennetut omat verkkosivut. 


Käytännössä hybriditoteutus on näkynyt esimerkiksi niin, että lähitapaamisena järjestettyä museo- tai kulttuurivierailua edeltävästi on tavattu verkossa ja kerrattu vierailuun liittyvä sanastoa ja herätelty aktiiviseen osallistumiseen ja omaan ajatteluun esimerkiksi vierailuun ja demokratiateemoihin orientoivilla ennakkokysymyksillä. 


Vierailun aikana on hyödynnetty verkkoon koottua kuvasanastoa ja omakielistä materiaalia (käännökset & audio- opastukset), joka yhdistää vierailulla käytössä olevien metodien sanaston suomeksi ja omalla kielellä kuviin. 


Tarvittaessa opiskelijat ovat käyttäneet ruudunlukuohjelmia kuvasanastojen kääntämiseen omalle äidinkielelleen, mikä on mahdollistanut myös alkavan kielitaidon opiskelijoiden aidon osallistumisen kulttuurivierailun ohjelmaan ja opetukseen. Käännösohjelmien käytön opettelu on osa kulttuurikotoutuminen opetussuunnitelmaa. 


Käytettyjen menetelmien suhde Euroopan neuvoston demokratiakompetensseihin 


Kaikkiaan kuusi Naiskeskuksen opettajaa ja kirjaston asiantuntijaa on ollut mukana ideoimassa ja suunnittelemassa kurssien sisältöjä suhteessa Euroopan neuvoston demokratiakasvatuksen malliin. Opetussuunnitelmaa edeltävästi valittiin demokratiakompetensseja kuvaavasta perhosmallista ne, jotka kytkeytyivät parhaiten kurssien tavoitteisiin:


  1. Arvot: kulttuurisen moninaisuuden arvostaminen
  2. Asenteet:
    • minäpystyvyys 
    • kansalaisasenne
    • vastuu
  3. Taidot: 
    • joustavuus ja sopeutumiskyky
    • kielelliset, viestinnälliset ja monikielisyystaidot
  4. Tieto ja kriittinen ymmärrys: ​tieto ja kriittinen ymmärrys mediasta / joukkoviestintävälineistä


Yllämainittuja tavoitteita sisällytettiin kurssien opetusohjelmiin ja opetukseen valittujen ilmiöiden käsittelytapoihin. Olemassaolevia käytänteitä tarkasteltiin yhdessä siitä näkökulmasta, että missä ja miten tavoitteet paikantuivat. Niiden käsittelyn onnistumista arvioidaan jatkuvasti.
METODOLOGIA JA TOIMINTATAVAT


OPISKELIJOIDEN TARPEET


Kantava ajatus ja pienen toimijan sekä non-formaalin koulutuksen voimavara on opiskelijoiden arjesta kumpuaviin tarpeisiin vastaaminen ja opetuksen muokkaaminen joustavasti opiskelijoiden toiveita heijastellen. 


ILMIÖLÄHTÖISYYS


Opetusohjelman pohjana on ilmiölähtöisyys. Hankkeen rajauksen perusteella kursseille on valittu kulttuuriin liittyviä ilmiöitä, joiden kautta on ollut mahdollista vahvistaa aktiivista kansalaisuutta ja maahan muuttaneiden demokratiakompetensseja opiskellen samalla suomen kieltä. Ilmiöoppiminen perustuu monialaisuuteen ja -menetelmäisyyteen, sekä opiskelijoiden aktiiviseen oppituntien sisällön vaikuttamiseen. Valittua teemaa eli ilmiötä ollaan tarkasteltu erilaisista arkielämän teemoista lähtöisin. Ilmiötä on käsitelty erilaisilla opiskelutavoilla, esimerkiksi musiikin keinoin, askartelemalla, keskusteluharjoituksilla, museovierailuilla ja kuvasanastoilla.


Ilmiölähtöisyyden vahvuus on se, että sen keinoin monimutkaisiakin asioita voidaan käsitellä hyvin alhaisten kielitaidonkin omaavien kanssa ja siksi se sopii mainiosti demokratiaan ja yhteiskuntaan liittyvien teemojen käsittelyyn. Opetettavat asiat tarttuvat paremmin oppijoiden mieleen, kun uuden oppiminen kytketään johonkin konkreettiseen, kiinnostavaan ja/tai arkielämän kannalta relevanttiin asiaan, ja sitä tarkastellaan monista kulmista. 


Ilmiöt oppitunneille valitaan opetusjakso kerrallaan opetussuunnitelmaa tehtäessä opiskelijoiden toiveiden mukaan. Toiveista kysytään kurssi-ilmoittautumisten yhteydessä (GoogleForms)  Ilmiöitä lähestytään mahdollisimman monesta kulmasta käyttäen virikkeenä videota, ääntä, kuunteluharjoituksia, lukemista, vuoropuheluharjoittelua. Oppijoita kannustetaan omaan aktiivisuuteen ja tekemiseen. Ilmiön käsittely aloitetaan aina keskustelulla siitä, mitä oppijoilla tulee ilmiöstä mieleen, ja ilmiön käsittely lopetetaan keskustelemalla siitä, mitä ilmiöstä jäi uutena mieleen.  


KÄÄNTEINEN LUOKKAHUONE


Toinen lähtökohta opetukselle on alkavan tason kielenopetuksessa hyvin hyödylliseksi todettu käänteisen luokkahuoneen metodologia. Käänteinen luokkahuone tarkoittaa kulttuuriopetuksessa sitä, että  opetustunneilla käytettävä materiaali jaetaan opiskelijoille  etukäteen ja siten tavattaessa käsiteltävä aihe on jo tuttu. 


Menettelyn avulla tasoitetaan erilaisista lähtökohdista ponnistavien mahdollisuuksia osallistua opetukseen 


Ennakkomateriaalit ovat sellaisia, että ne toimivat myös itseopiskelumateriaalina, mutta opettajan ja ryhmän tärkeä rooli on kannustaa harjoitteluun ja tekemiseen. 


Yhteistyöstä voimaa
Keskeisin yhteistyökumppani opetustyössä ja menetelmien arvioinnissa ovat Turun ja Kaarinan kaupunginkirjasto, jonka tapahtumatarjonnan osaksi demokratiaopetus on sisällytetty. 
Lisäksi yhteistyötä on tehty useiden paikallisten kulttuuritoimijoiden kanssa. Demokratiateemoja ja kielen oppimista on yhdistetty museovierailuihin Turun taidemuseossa, Aboa Vetuksessa, nykytaiteenmuseossa Wäinö Aaltosessa, Forum Marinumissa ja apteekkimuseossa. Turun kaupungin vapaa-ajanpalveluiden tuottamat selkokieliset kulttuurikuntoilu -kartat ovat toimineet tukena, kun opiskelijaryhmät ovat jalkautuneet kaupunkiympäristöön tutkimaan esimerkiksi patsaita ja muistomerkkejä. 


Vastavuoroisuus ja kieli-ja kulttuuritietoinen opetus


Maahan muuttaneilla aikuisilla on jo paljon tietoa, omasta elämästään ja maailmasta, mutta myös Suomesta. Opetuksessa on siis olennaisen tärkeää osallistujien kuuleminen, myös silloin, kun puhutaan jostain ilmiöstä, joka liittyy suomalaisuuteen tai Suomeen. Opettaja ei syötä opetuksen sisältöä, vaan opiskelijat antavat impulssit ja heitä kiinnostavat teemat opetukselle. Opettaja reagoi. 


Kieli- ja kulttuuritietoinen lähestysmistapa tarkoittaa toisaalta myös kangistuneiden kotoutumiskäsitteiden ravistelua. Täytyy kyseenalaistaa rohkeasti esimerkiksi se, onko kaikkien oppijoiden kohdalla järkevää panostaa ensisijaisesti suomen kielen opiskeluun juuri nyt? Vai avaako oppijalle tässä elämäntilanteessa enemmän ovia se, että harjoitellaan yhdessä verkkosivujen kääntämistä itselle tutulle kielelle ja kännykkäkameran hyödyntämistä printattujen tekstien kääntämisessä? 


Suomen kielen merkitystä opiskelijoille kannattaa pohtia myös opiskelijoiden kanssa keskustellen. On hyödyllistä pohtia vaihtoehtoisia keinoja sille, miten yhteiskunnassa tarjolla oleva tieto ja kulttuurinen pääoma avautuisi kullekin henkilölle ja oppijalle paremmin ja miten tiedon saamisen ja sitä kautta aktiivisen osallistumisen ja oman ajattelun edessä olevia esteitä raivataan. Tämä on olennaisen tärkeää etenkin alhaisen kielitaidon ja perustaidot omaavien kanssa, ja on toisaalta sotatilanteen epävarmuudesta ja väliaikaisuudesta johtuen ajankohtainen kysymys esimerkiksi ukrainan pakolaisten koulutuksessa.