Yhdenvertaisuus Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, KIELEN, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.
KIELELLINEN YHDENVERTAISUUS TARKOITTAA SITÄ, ETTÄ JOKAISELLA SUOMESSA ASUVALLA ON OIKEUS
Saada Suomen kansalaisille ja Suomessa asuville tarkoitettu tieto omankielisenä - kirjoitettuna tai puhuttuna
Saada Suomen kansalaisille ja Suomessa asuville tarkoitetut uutiset omankielisenä - kirjoitettuna tai puhuttuna
Saada Suomen kansalaisille ja Suomessa asuville tarkoitetut tiedot palveluista omankielisenä - kirjoitettuna tai puhuttuna
Saada tieto mahdollisuuksista opiskella suomen kieltä, myös verkko-opetuksista - kirjoitettuna tai puhuttuna
Maailmantilanne on vakava. KAIKKIEN pitää saada oikeaa ja ajan tasalla olevaa TIETOA. Myös tieto viranomaisten ohjeista.
Tässä ohjeet, miten voit kääntää tarpeelliset ohjeet omalle kielelle. Kielivalintoja on paljon.
Robottiautolla ajetaan ilman ajokorttia – kaupunkilennonjohtaja ohjaa liikennettä
Tavarat kulkevat automaattisesti valmistajalta kuluttajalle – esteettömyystarkastaja sujuvoittaa robottiliikennettä
Tavarat valmistetaan lähellä tarpeiden mukaan – digimuotoilija suunnittelee yksilölliset astiat tai apuvälineet
Ruokaa kasvatetaan peltojen sijaan laboratorioissa ja tehtaissa – keinolihakasvattaja tuottaa pihvin hampurilaisen väliin
Työ ja vapaa-aika sulautuvat – omavaraistalous ja talkootyö luovat uusia töitä
Robotti luo lumet ja kitkee rikkaruohot – koneet tarvitsevat myös huoltajansa
Asumme 3D-tulostetussa talossa – parkkitilan uudelleensuunnittelija miettii tyhjiksi jääneille tiloille uusia käyttötarkoituksia
Kauppa mullistuu – ammattikehuja valikoi parhaat tuotteet puolestamme
Tekoäly arvioi ovatko mediasisällöt oikeita vai väärennettyjä – virtuaaliopas johdattaa oikeaan suuntaan tiedon valtateillä
Turvallisuusuhat monimutkaistuvat – pilviturvapalvelukonsultti tietää miten tiedot pysyvät salassa
Keinotekoisesti luodut tartuntataudit jylläävät – riskien torjuntaan liittyvä työmäärä kasvaa
Työn tarkoitus tulee muusta kuin esimiehen miellyttämisestä – heimopäälliköstä tulee uusammatti
Elämyksille avautuu valtavia mahdollisuuksia – tosi-VR-tähti tulee esiintymään livenä olohuoneeseesi
Terveydestä pidetään itse huolta omilla laitteilla – itsediagnostiikkavälineiden käyttöä opastaa puoskari
Sähköverkko käy tarpeettomaksi – lähienergiavarastoija tallettaa energiaa pahan päivän varalle
Uusiutuvat materiaalit korvaavat vanhoja – Biomateriaalikasvattaja valmentaa bakteereja tuottamaan uusia materiaaleja
Yhteistyö luo luottamusta – luottamusjohtaja ja talkoolobbari ovat uusia ammatteja
Opetus muuttuu oppimiseksi – tuleeko opettajasta osaamisentarkastaja tai etävalmentaja?
Silmä saa keinotekoisen linssin, joka on parempi kuin alkuperäinen – keinoelinkasvattaja kasvattaa uuden elimen sairastuneen tilalle
Valtarakenteet menevät uusiksi – joukkoistuskoordinaattori vastaa uudenlaisesta päätäntävallasta
Suomi keskiajalla
Eletään keskiaikaa. Keskiaika alkoi Suomessa 1200-luvulla ja päättyi 1500-luvulla. Silloin monet asiat olivat toisin kuin nykyään. Suomi ei ollut itsenäinen valtio, vaan osa Ruotsia. Suurin osa suomalaisista asui maaseudulla. Kaupunkeja oli vähän. Ihmiset viljelivät maata, metsästivät, kalastivat ja kävivät kauppaa. Suurin osa väestä sai siten elantonsa. Turku oli yksi Suomen kuudesta kaupungista. Niissä tarvittiin käsityöläisiä ja muita ammattilaisia. Ammatin opettelu toi hyvän toimeentulon. Tämä tarina kertoo Matti-pojasta, joka muuttaa perheensä kanssa maalta kaupunkiin. Matin kanssa tutustumme keskiaikaiseen Turkuun.