Ihmiskauppa on orjuutta ja yksi räikeimmistä ihmisoikeusloukkauksista. Ihminen pakotetaan tekemään työtä palkatta , ilman vapautta lähteä pois tai lopettaa työntekoa. Hänet velkaannutetaan ja palkkaa ei kerry, koska se käytetään tekaistujen, korkeiden kulujen maksamiseen. Uhrit asuvat kehnoissa oloissa, tehdasrakennuksissa, varastoissa tai seksikauppojen-ja baarien tiloissa. Heitä pahoinpidellään ja uhkaillaan toistuvasti.
Rajat ylittävän ihmiskaupan uhriksi joutuu Yhdistyneiden Kansakuntien arvion mukaan vuosittain 800 000-900 000 ihmistä. Suomessa ihmiskauppatapauksia arvioidaan vuosittain olevan kymmeniä – satoja. Maailmassa ihmiskaupan uhreja on arvion mukaan n. 27 miljoonaa. Luvut ovat todellakin arvioita. Tarkkaa määrää on vaikea sanoa, koska kyse on rikollisesta toiminnasta, jossa ihmiset ovat ”näkymättömiä” ja tilastoimattomia. Ihmiskauppaa tapahtuu nykyisin yhä useammin myös varakkaiden maiden sisällä, jossa etenkin 13-18 vuotiaat nuoret ovat uhreina. Kyse on tällöin useimmiten tytöistä ja seksityöhön pakottamisesta.
Ihmiskaupan muotoja
Naisia, lapsia ja miehiä painostetaan, ryöstetään ja houkutellaan perusteettomin lupauksin työhön yleensä varakkaisiin länsimaihin. Valtaosa, noin 80 prosenttia, ihmiskaupasta tähtää naisten ja tyttöjen seksuaaliseen hyväksikäyttöön prostituutiossa. Noin puolet uhreista on lapsia.
Ihmisiä hyväksikäytetään vastentahtoisesti prostituutiossa ja erilaisissa pakkotöissä ( mm. kotityössä, ravintola-, rakennus-, siivous-, puutarha- ja maataloustyössä sekä vaateteollisuudessa). Myös elinkauppa on ihmiskaupan yksi muoto.
Taloudellinen hyöty
Ihmiskaupassa liikkuu paljon rahaa. Se on nykyisin kolmanneksi tuottavin rikollisuuden ala heti laittoman ase-ja huumekaupan jälkeen. YK:n arvion mukaan ihmiskauppa tuottaa vuosittain miljardeja dollareita. Huume- ja asekauppaan verrattuna ihmiskaupan riskit ovat pienet ja voitot suuret. Naiskauppa on tuottavaa liiketoimintaa: ihmiskauppiaat ovat kertoneet, että nainen voidaan ostaa 1250-1500 dollarilla ja myydä 250-350 dollarilla/tunti. (lähde: ihmisoikeudet.net)
Rajat ylittävän ihmiskaupan uhriksi joutuu Yhdistyneiden Kansakuntien arvion mukaan vuosittain 800 000-900 000 ihmistä. Suomessa ihmiskauppatapauksia arvioidaan vuosittain olevan kymmeniä – satoja. Maailmassa ihmiskaupan uhreja on arvion mukaan n. 27 miljoonaa. Luvut ovat todellakin arvioita. Tarkkaa määrää on vaikea sanoa, koska kyse on rikollisesta toiminnasta, jossa ihmiset ovat ”näkymättömiä” ja tilastoimattomia. Ihmiskauppaa tapahtuu nykyisin yhä useammin myös varakkaiden maiden sisällä, jossa etenkin 13-18 vuotiaat nuoret ovat uhreina. Kyse on tällöin useimmiten tytöistä ja seksityöhön pakottamisesta.
Ihmiskaupan muotoja
Naisia, lapsia ja miehiä painostetaan, ryöstetään ja houkutellaan perusteettomin lupauksin työhön yleensä varakkaisiin länsimaihin. Valtaosa, noin 80 prosenttia, ihmiskaupasta tähtää naisten ja tyttöjen seksuaaliseen hyväksikäyttöön prostituutiossa. Noin puolet uhreista on lapsia.
Ihmisiä hyväksikäytetään vastentahtoisesti prostituutiossa ja erilaisissa pakkotöissä ( mm. kotityössä, ravintola-, rakennus-, siivous-, puutarha- ja maataloustyössä sekä vaateteollisuudessa). Myös elinkauppa on ihmiskaupan yksi muoto.
Taloudellinen hyöty
Ihmiskaupassa liikkuu paljon rahaa. Se on nykyisin kolmanneksi tuottavin rikollisuuden ala heti laittoman ase-ja huumekaupan jälkeen. YK:n arvion mukaan ihmiskauppa tuottaa vuosittain miljardeja dollareita. Huume- ja asekauppaan verrattuna ihmiskaupan riskit ovat pienet ja voitot suuret. Naiskauppa on tuottavaa liiketoimintaa: ihmiskauppiaat ovat kertoneet, että nainen voidaan ostaa 1250-1500 dollarilla ja myydä 250-350 dollarilla/tunti. (lähde: ihmisoikeudet.net)
